Värälän kylän tarina – vuosisatainen vaellus joen varrella

Värälän kylän historia alkaa 1500-luvulta, jolloin Rahikkalan uudisasukkaat, metsien kaskenpolttajat, asettuivat alueen eteläosiin. Vuonna 1570 suoritettiin ensimmäinen rajankäynti Rahikkalan ja Anjalan välillä, ja samalla määriteltiin myös uuden kylän luoteisraja. Asutus levisi Anjalan kylän länsiosista Kymijoen rannalle – näin syntyi Värälä.

Vuosisadan lopulla Värälä oli osa laajempaa Ummeljoen nautakuntaa yhdessä Muhniemen, Ummeljoen ja Vilppulan kylien kanssa. Elämä kytkeytyi tiiviisti Kymijokeen – se antoi nimen kylälle: Värrälä, vääräjoki, joenmutka.

1600-luvulla Värälä kuului Wrede-suvun rälssiin, ja kylän viisi kantataloa sijaitsivat joen pohjoispuolella Matulanojan varrella. Vuonna 1622 kylä erotettiin Anjalasta ja sai oman verotusyksikkönsä. Väräläläisten elämä kietoutui paitsi viljelyyn ja karjanhoitoon myös jatkuviin kiistoihin: he kävivät käräjiä myllypaikoista ja kiistelivät maista Ummeljokelaisten kanssa. Iso reduktio vuonna 1682 toi tilat kruunulle, mutta jo kolme vuotta myöhemmin ne palautettiin Wrede-suvulle.

1700-luvulla Värälä koki sekä suuria kärsimyksiä että historiallisia hetkiä. Isonvihan aikana 1713–1721 kylä joutui venäläisten hyökkäysten kohteeksi. Myöhemmin Kustaan sodan vuosina 1788–1790 Värälä paloi lähes kokonaan tykistötulessa. Kylä toimi myös rajasodan keskiössä, ja elokuussa 1790 Värälässä solmittiin tunnettu Värälän rauha – rauhan ja ystävyyden temppelissä vaihdettiin asiakirjat, jotka lopettivat Ruotsin ja Venäjän välisen sodan.

Sodan jälkeen kylä jaettiin uudelleen. Isojako vuonna 1791 johti uusien tonttien perustamiseen ja kylän siirtymiseen maantien lounaispuolelle. Wrede-suku jatkoi kylän isäntänä ja rakensi 1800-luvun puolivälissä Värälän kartanon. Krimin sodan aikana venäläiset rakensivat ylimenosillan Tolkkilan ja Kouvolan välille, ja kylä sai strategista merkitystä.

Koulutus alkoi saada jalansijaa: 1805 avattiin koulu Anjalassa ja myöhemmin myös Värälässä. Tolkkilan kartano rakennettiin 1870-luvulla, ja koko kylä oli tuolloin Wrede-suvun rälssiä. Uusi päärakennus kohosi 1906 Perkanniemeen Kymijoen rannalle, ja samalla Värälän kartano yhdistettiin yhdeksi tilaksi.

1900-luvulla kylä nykyaikaistui. Höyrysaha palveli kartanoa, kansakoulu rakennettiin ja entiset torpat lakkautettiin. Ensimmäinen maailmansota ja sen jälkeinen aika toivat muutoksia: Björn Stigzelius perusti tiilitehtaan, vanhat koulut siirtyivät Värälä-Vilppulan Kyläyhdistyksen käyttöön ja vanhan kartanon tilalle nousi tanssilava.

Toisen maailmansodan jälkeen kylä koki jälleen muutoksen: Karjalan siirtolaiset asuttivat Värälää, ja Tolkkilan kartano toimi sotasairaalana sekä myöhemmin lastenkotina. Lopulta rälssiaika päättyi virallisesti 1950-luvulla, kun kylän maat jaettiin ja siirtyivät perinnölliseen omistukseen.

Lopullinen muutos tapahtui 2001, kun Värälän koulu suljettiin. Entiset koulurakennukset siirtyivät kyläyhdistyksen omistukseen – näin päättyi yksi aikakausi, mutta kylän tarina jatkuu yhä, asukkaiden muistoissa ja yhteisöllisessä hengessä.

 Lähde: Tuomo Kuoppala, historiatutkimus.

Tekstin muotoilussa hyödynnetty tekoälyä.