Kylän vaiheet aikajanana
Elimäen pitäjän Värälän kylän vaiheita
1500-luku
1560- Rahikkalaiset harjoittivat kaskiviljelystä kyläalueen eteläosassa
1570 Rajankäynti Rahikkalan (Vilppulan) ja Anjalan välillä eli uudiskylän luoteisraja määritellään ensi kerran
1570- Uudisasukkaita Anjalan kylän länsiosasta Villikkalan rajalta (Haaraojalta eli Kaukasuolta) muuttaa Kymijoen rantaan
1590- Anjalan myös Värälän), Muhniemen, Ummeljoen ja Vilppulan kylät muodostavat Ummeljoen nautakunnan
1600-luku
1608-1798 Värälän alue Wreden rälssiä, kylässä 5 kantataloa sijaiten joen rannassa Matulanojan pohjoispuolella
1622 Värälä erotetaan Anjalasta 1 kokoveron (2 mtl) kyläksi. Värrälä eli vääräjoki; joenmutka antaa nimen uudiskylälle.
1630 Anjalaan perustetaan kartano
1687 Suurtalon isäntä Pehr Eriksson vaati käräjillä vilppulaisille osuutta Värälän Muovenkosken myllypaikkaan
1680 Värälän ja Ummeljoen asukkaat kiistelevät niin sanotusta Kurenojanmaasta
1653 Kuningatar Kristiina myöntää Wrede-suvulle rajoittamattoman perintö- eli allodiaalioikeuden muun muassa Elimäen rälssiomistuksille
1682 Iso reduktio eli kylän peruutus kruunulle
1685 Värälän kylän palautus donataari Fabian Wredelle
1687 Ummeljokelaiset vievät väräläläisten ruissadon Kurenojanmaalta
1693 Rajakatselmus; ummeljokelaiset vaativat rajaa Suurkurenojaan, väräläläiset eteläisempään Pienkurenojaan
1700-luku
1700 Värälän kylä velan panttina
1703 Maanmittari Erik Bergström piirtää nykypäivään asti säilyneen kartan alueen kylistä
1706 Hovioikeus määritti kylän eteläiseksi rajaksi Kurenoja - Kivisulento - Leipäkivi. Linjaa ei merkitty maastoon
1713-1721 Kylä kärsii pahoin isostavihasta
1743-1809 Värälä rajakylänä Venäjän vastaisen rajan ollessa Kymijoessa
1749 Väräläläiset joutuvat tunnustamaan oikeaksi v. 1729 rajakatselmuksen ja luopuvat lopullisesti Kurenojanmaasta
1761 Anjalan kartanon vuokra-aika päättyy. Otto Gustaf Wrede muuttaa Elimäelle
1772 Matts Tolkkila ja Eerik Anttila Tukholmassa vaatimassa lievennystä tilansa verotukseen
1773- Kyläläiset kieltäytyvät päivätöistä Anjalan kartanossa ja heidät irtisanotaan tiloiltaan
28.4.1773 Erik Tolkkila vangitaan päivätyökapinasta
16.8.1773 Aseellinen kahakka Poikalan / Mannarin tiloilla sotilaiden ja lampuotien välillä
1774 Matti Anttila ja Erik Tolkkila irtisanotaan tiloiltaan ja häädetään sotaväen avulla
178x-1794 Värälän kylä Rabbelugnin kartanon alaisuudessa; kartanonherrana Otto Rabbe Wrede
1788-1790 Kustaan sodassa Värälän kylä poltetaan
1789 Anjalan erotessa Värälä jää Elimäen kirkon alaisuuteen
24.4.1789 Ensimmäinen venäläisten hyökkäys Värälään ja Vilppulaan. Hyökkäys torjutaan lisäjoukkojen avulla. Kolme siviiliuhria
26.6.1789 Ylimenohyökkäystä varten ruotsalaisten rakennuttama silta valmistuu Matulanojan kohdalle
20.7.1789 Tykistötuli tuhoaa Värälän kylän kokonaan
21.7.1789 Venäläiset ylittivät joen rakentamansa ylimenosillan kautta Vilppulassa. Hyökkääjät karkotetaan 23.7.1789
8.8.1789 Venäläisten kolmas hyökkäys joen länsirannalle. Kenraali Meijerfeld karkottaa vihollisen.
6.5.- 28.5.1790 Venäläiset pitivät Värälää ja Vilppulaa hallussaan kolme viikkoa. Sillanpääasema Tolkkilassa säilyi rauhantekoon asti
14.8.1790 Värälän rauhan sopimusasiakirjat vaihdettiin 20.8.1790 "Rauhan ja ystävyyden temppelissä"
1791 Kylän isojako. Sodassa tuhoutunut tonttialue Kymijoen rannassa jää autioksi. Uudet tontit torppareille (9 kpl) merkitään maantien lounaispuolelle Sikomäen ja Vilppulan rajan välille. Uusia rakennuksia pystytetään myös kylätien varrelle
1794-1804 Värälän kylä rovasti Anders Laguksen rälssiä
1800-luku
1804-1840 Kylä Rabbelugnin kartanon alaisuudessa
1805 Reginakoulu Anjalassa avaa ovensa myös väräläläisten lapsille
1840 Värälän kartano perustetaan; kylä Rabbe Zakarias Wreden rälssiä
1842 Karttaan on merkitty redutti maanteiden- ja sotateiden risteykseen
1853-1856 Krimin sota; venäläiset rakentavat Kymen ylimenosillan Kouvolan kylän Sarkojan ja Värälän Tolkkilan välille
1860 Värälän ensimmäinen kartanorakennus valmistuu Mattilan tilalle
1861 Harkittiin kylän siirtämistä Anjalan seurakuntaan
1862 Koskeen rakennettu ratasmylly saa tullioikeudet
1871 Rälssitilallisten lapsia varten perustettu koulu aloittaa toimintansa Anjalan Takamaalla
1874-1880 Lampuotitilat Otto A. Wreden hallinnassa
1874-1878 Lampuodit irtisanotaan ja tiloista muodostetaan Tolkkilan kartano
1876 Värälän kartanon alaisuudessa koko kylä (2 manttaalia)
1878- Tolkkilan karjakartano rakennetaan Laurilan lampuotitilan paikalle
1880-1901 Valtioneuvos ja paroni Rabbe Zakarias Wrede asuu Värälässä Kotkankallion tilalla
1900-luku
1901 Otto Albert Wrede muuttaa asuinpaikkansa Villikkalasta Värälään
190x- Värälän kartanolla höyrysaha omatarvekäyttöä varten
1906-1909 Värälään rakennetaan uusi päärakennus entisen pohjoispuolelle Perkanniemeen Kymijoen rantaan
1913 Senaatti suostuu Otto Wreden hakemukseen rälssitilojen n:ot 1...5 yhdistämiseen yhdeksi maakirjanumeroksi. Tolkkilan ulkokartano erotetaan Värälästä
1916- Värälän lapset saavat opetusta Kouvolan kylän kansakoulussa 12 mk vuosimaksua vastaan.
1917 Kylän viimeiset kaksi torppaa Tolkkilassa lakkautetaan
1919 Björn Stigzeliuksen perustama ”Wärälän Tiili Ky” aloittaa toimintansa
1922- Supistettu kansakoulu toimi Värälän kosken rannalla myllytuvassa, jonka C. Björnberg oli luovuttanut koulukäyttöön
1924 Tolkkilan uusi päärakennus valmistuu Matulanojan kaltaalle
14.11.1926 Kouvolan kylän tilalliset päättävät myydä omistamansa puoliskon Värälän koskesta Yhtyneet Paperitehtaat Oy:lle
1927 Vilppulan kylän alapää siirretään Värälän koulupiiriin
1927-1928 Värälänkoski perataan ja vanha myllyrakennus puretaan kosken rannalta
1.8.1932 Värälän koulu siirtyy kunnan rakennuttamaan koulutaloon
1936 Värälän kartanon vuonna 1860 valmistunut päärakennus puretaan. Hirsistä opettaja Oskari Oksala rakennuttaa omakotitalon Korialle.
1936-1951 Vanhan kartanon tontti tanssilava-alueena
1941 Elimäen kunta ostaa osan Tolkkilan maista asutustarkoituksiin
1941- Kunta nimittää Tolkkilaan kartanoon hoitokunnan, jossa jäseninä Reino Heikkilä (pj.), Manne Paavola ja Verner Poikala
1942 Tolkkilan kartano sotasairaalana
1944 Puhakan ostoyhtymä eli viisi serkusta ostaa määräalan Tolkkilan kartanosta vapaaehtoisella kaupalla
1944- Kylä asutetaan uudelleen Kannaksen (Jääsken) siirtolaisilla
194x Tolkkilan kartanon ylläpitämä lauttayhteys Sotatien päästä Kouvolankylän puolelle lopetetaan
1947 Kylän maista erotetaan viimeiset rälssitilat; vuodesta 1951 lähtien kylä on perintöluonteinen
1948-1971 Tolkkilan kartanossa toimii 21 paikkainen lastenkoti Anjalan ja Elimäen lapsille
1951 Värälän kartanon vanha työväen asunto puretaan Lyyran uuden päärakennuksen tieltä
1976 Elimäen kunta myy Tolkkilan kartanon Seppo Rytkölälle
1989-1994 Tolkkilan kartano Teijo Suojärven omistuksessa
15.9.1991 Tolkkilan kartano tuhoutuu tulipalossa
2001 Elimäen kunta sulkee Värälän koulun. Entiset koulurakennukset siirtyvät Värälä-Vilppulan Kyläyhdistys ry:n omistukseen.
Lähde: Tuomo Kuoppala, historiatutkimus